Moco

Syysflunssa on mahtava kaveri, varsinkin kun saa rauhaksiin olla sen kanssa. Ei paljoa edes harmita(eipä), että olisin voinut lillua myös meressä kaiken aikaa, jonka vietin sairastellessa. Aallot on täällä melkein jo nilkan korkuisia, mutta pienuudesta huolimatta niistä on saatu iloa irti. Eiköhän ne tässä syksyn mittaan suurene hieman. Viikkoa piristi kummasti se, että täällä alkoi Festival Iberoamericano de Teatro. Jonkinmoista laulu- ja musiikkileikkiä siis luvassa. Lisäksi soittelivat, että huolto on valmis ja Airi on saanut uuden akun kuolleen tilalle. Ensimmäinen kesti sen kiitettävät 33 latauskertaa, suattaapi olla ettei ollut kaikki marjat mukana.

Talvi on tulossa ja siitä kielii auringon painuminen horisonttiin ihan helkkarin aikaisin. Lipastolta kun kelailee kotia kohti, on aurinko painunut jo meren taakse. Toinen merkki talvesta on toppavaatteet ja liukurit marketissa. Iski melkoinen syysmasennus päälle kun niihin törmäsi. Jaaniin, live-vetoa on aika paska pelata jos tekee jotain muuta sen aikaa kun peli on käynnissä.